Me ihmiset olemme erilaisia niin sisältäpäin kuin ulkopuoleltakin
Me ihmiset olemme erilaisia niin sisältäpäin kuin ulkopuoleltakin. Aiemmin oli käsitys, että suolisto (sekä aivot) ovat steriilejä paikkoja. Suolisto on jokaisella samanlainen, on mahalaukku, ohutsuoli, paksusuoli ja peräsuoli. Suolistossa syömämme ruoka muuttuu aineenvaihdunnan avulla energiaksi. Pitää syödä hyvin, että jaksaa tehdä töitä! Kooltaan isompi ihminen tarvitsee ruokaa vaan enemmän.
Tieteen kehitys muuttaa opittua tietoa. Lääketieteessä ajateltiin aikoinaan, että ainoa hyvä bakteeri on kuollut bakteeri. Nyt ymmärretään, että myös oikeanlaisten bakteerien puute voi sairastuttaa.
No sitten huomattiin, että jotkut sairaudet kulkevat ihmisissä suvuittain. Joillakin suvuilla on enemmän sydän- ja verisuonitauteja ja toisilla suvuilla on sitten syöpätauteja. Alettiin puhua perintötekijöistä eli perityistä geeneistä!
Yleinen käsitys on se, että jos on perinyt huonot geenit vanhemmiltaan, niin sille ei voi mitään! Jos sinulla ei vielä ole sitä samaa tautia mitä vanhemmillasi on, odota vain, kohta on! Kyllä se tauti sinuunkin vielä puhkeaa.
Ja jos onkin perinyt vanhemmiltaan hyvät geenit, niin voi elää kuin sika pellossa sata vuotiaaksi!
Mihin sinä uskot?
Onneksi on erilaisia tieteenaloja, jotka kyseenalaistavat ihmisten uskomuksia. Uusia tieteellisiä tutkimuksia tehdään koko ajan ja tämä aika mahdollistaa sen, että ”tavallisetkin” ihmiset saavat uutta tietoa nopeammin eikä tieto ole vain lääkäreiden hallussa.
Noin viisi vuotta sitten, kuulin ensimmäisen kerran sanan mikrobiomi. Tämä sana ”mullisti” elämäni! Minulle heräsi valtava kiinnostus syömääni ruokaa kohtaan. Tästä alkoi matkani oman suolistoni hyvinvointia kohti. Olen oppinut valtavasti uusia asioita ja vanhat uskomukset ovat saaneet poistua mielestäni.
Mikä on mikrobiomi?
Tieteellisissä tutkimuksissa on löydetty kehon sisäinen ekosysteemi, jonka nimi on mikrobiomi. Sata biljoonaa mikroskooppista pieneliötä työskentelee elää ja työskentelee meidän kehossamme. Näitä monimutkaisia bakteerien, sienten ja mikroflooran verkostoja on pääasiassa suolistossa.
Tiede on tutkinut, että mikrobiomillamme on valtava vaikutus kehomme immuunijärjestelmään, ruoansulatuskanavan terveyteen, painoon, ihoon, aivoihin ja mielialaamme sekä kykyyn selviytyä stressistä. Mikrobiomi muodostaa 90 % niistä soluista, joista juuri sinäkin koostut. Nämä solut voivat olla ystäviäsi tai vihollisiasi. Vain 10 % soluistamme sisältää ihmisen DNA:ta.
Mikä on DNA?
Ihmisessä on siis miljardeja soluja, joiden perimä koostuu DNA:sta eli deoksiribonukleiinihaposta. Perimämme on kuin keittokirja, jossa on ohjeet proteiinien valmistamiseksi. Geeni on pätkä DNA:ta, joka saa solun tuottamaan tiettyä tuotetta. Useimpien geenien tuottama lopputuote on proteiini. Lähde: Kiehtovat geenit, Duodecim.
Nutrigenetiikka tutkii geenien osuutta siihen, millaisia vaikutuksia ravintoaineilla on aineenvaihduntaamme, miten reagoimme ruokaan ja millaisia vaikutuksia ruualla on terveyteen.
Nutrigenomiikka puolestaan tutkii, miten ihmisen syömä ruoka vaikuttaa geenien toimintaan, geenien tuottamiin proteiineihin ja muihin aineenvaihdunnan tuotteisiin sekä niiden aktiivisuuteen.
Näiden kahden tieteenalan avulla voimme täydentää tietoa terveellisestä ruuasta, etsiä varhaiset merkit pitkäaikaissairauksien riskiin ja mennä kohti yksilöllisiä, räätälöityjä ravitsemus suosituksia.
Nykyiset ravitsemussuosituksethan perustuvat siihen, mikä on useimpien suomalaisten terveydelle eduksi. Mutta perimän vaikutuksia ei ole voitu ottaa niissä juurikaan huomioon. Lähde: Kiehtovat geenit, Duodecim.
On todella huikeaa, että voimme jokainen saada omasta perimästä paljon lisätietoa DNA-geenitestien avulla. Ei tarvitse enää arvailla, onkohan tämä ruoka hyväksi vai ei? Voinko syödä kananmunia joka päivä vai kerran viikossa? Voinko syödä gluteenia sisältäviä leipiä? Käykö minulle maitotuotteet? Onko omena parempi valinta vai porkkana?
Ymmärrän, että on ihmisiä, joita tämä DNA:n testaus ei kiinnosta pätkääkään. Toisia voi tieto perimästä ahdistaa, toiset reagoivat niin, että sitten ei saa syödä tätä eikä tuota! Eihän DNA testin tuloksen tarkoitus ole se, että lopetamme tietyn ”huonon” ruoka-aineen syönnin kokonaan. Me ihmiset olemme erilaisia niin sisältäpäin kuin ulkopuoleltakin monessa suhteessa! Kahta samanlaista ihmistä ei ole ja toivottavasti ei tule koskaan olemaankaan!
Minulle DNA testi ja siitä tuleva suomenkielinen ohjekirja merkitsee tosi paljon. Olen tosi innoissani tästä. Ajattelen tätä monelta kantilta. Sairaanhoitajana näen tämän auttavan ymmärtämään omaa kehoa paremmin ja siitä mahdollisuudesta, että voimme itse ehkä vaikuttaa perinnöllisten sairauksien ennalta ehkäisyyn.
Miten voin tietää lisää omista geeneistäni?
Purify ohjelman valmentajana näen MyGeneticBody eli DNA testin ohjekirjan huikeana oppaana tehdä räätälöityjä ravintosuosituksia alkaen makroravinteiden (hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat) yksilöllisestä koostumuksesta vuorokauden aikana. Olemme tässäkin suhteessa niin erilaisia! Esimerkiksi toisten lihassolut tarvitsevat enemmän hiilihydraatteja ja toisen lihassolut proteiineja!
Joten voimme tehdä myös erilaisia valintoja ruokavalion suhteen. Haluatko toimivan aineenvaihdunnan? Kun koko kehosi toimii tehokkaasti, jaksat paremmin ja enemmän – iästäsi riippumatta.
Ihmiskeho on todellakin ihmeellinen. Jokaisen kehon DNA-profiili on ainutlaatuinen ja jokaisella keholla on erilaiset tarpeet. Tiede ja tekniikka kehittyvät jatkuvasti. Kehityksen myötä terveyden ja hyvinvoinnin saralle syntyy uusia mahdollisuuksia. Jos haluat tietää, miten sinun kannattaa pitää huolta juuri omasta kehostasi, se onnistuu nyt helposti ja kätevästi Synergyn ja Novogenian yhteisen MyGeneticBody-DNA-paketin avulla.
Uusimmassa artikkelissani kirjoitan lisää tästä mielenkiintoisesta aiheesta. Nyt ei sinun enää tarvitse arvailla!
Ota minuun yhteyttä. Mielelläni kerron sinulle lisää tästä huikeasta edistysaskeleesta!
